Kun oli annettu asetus kunnanvaakunasta, jonka mukaan kaikille kunnille tuli mahdolliseksi hankkia oma kunnanvaakuna, ryhdyttiin myös Toholammin kunnassa toimiin oman kunnanvaakunan saamiseksi. Ensimmäisen kerran virallisesti asiaa käsiteltiin kunnanvaltuustossa maaliskuun 17. päivänä 1951, jolloin asetettiin toimikunta viemään kunnanvaakuna-asiaa eteenpäin. Toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi silloinen Toholammin – sittemmin Kannuksen kirkkoherra – rovasti Lauri Kujanpää sekä jäseniksi opettaja Aimo Kotila ja kansanedustaja mv. Matti Lepistö.
Toimikunnan ensimmäisenä tehtävänä oli sopivan vaakuna-aiheen saaminen. Jo vähän aikaisemmassa vaiheessa oli nyk. akateemikko Kustaa Vilkuna käsitellyt kirjoituksessaan Keskipohjanmaa -lehdessä Keski-Pohjanmaan kuntien vaakuna-aiheita, jolloin hän oli mm. suositellut Toholammin kunnalle kunnanvaakunan aiheeksi pitäjän nimen alkuosasta ’Tohosta’ otettavaa aihetta. Vilkunan mukaan ’toho’ eli ’Tohto’ on varhaisemmassa kansankielessämme tarkoittanut merkki- l. merkinantotulta.
Kirkkojärvi on saanut nimensä luultavasti sen lähellä sijainneiden kahden vanhimman kirkon mukaan. Järven nimi ei kuitenkaan liene aina ollut Kirkkojärvi, vaan sen vieläkin vanhempi nimitys lienee Toholampi, josta sittemmin on koko pitäjäkin saanut nimensä.
Varhemmin meille paikkakuntalaisillekin lienee pitäjämme nimitys ollut vaikea käsittää. Nyt me sen edellä olevasta voimme johtaa siten, että alkuosa ’Toho’ tarkoittaa merkinantotulta, joka menneinä vuosisatoina on ollut käytännössä jonkin sovitun merkin antamiseksi määrätyllä alueella elävien asukkaitten tiedoksi. Jälkiosa nimestä ’lampi’ on se Lestijoen laajentuma (jota nykyisin järveksi kutsutaan), joka sijaitsee Kotilan, Kopsalan – Kaattarin talojen vaiheilla. Tämän lammen nimen, Toholammen, ovat menneet sukupolvet sitten antaneet koko pitäjälleen ja edellä mainitulle lammelle ’korvaukseksi’ uuden nimen Kirkkojärvi, kun ensimmäinen kirkko on rakennettu kauniille törmälleen Kopsalan talojen kohdalle.
Toimikunta keskuudessaan päätyi esittämään vaakuna-aiheeksi pitäjän nimestä johdettua Toho-aihetta. Tämän myös kunnanvaltuusto sittemmin hyväksyi. Toimikunta pyysi luonnosta vaakunaluonnosta vastaan. Taiteilija Numers valmisti useampia luonnoksia edellä mainitun Toho-aiheen pohjalta, Näistä toimikunta laati oman ehdotuksensa asettaen eri luonnokset suosituimmuusjärjestykseen.
Kunnanvaltuusto käsitteli ehdotukset kokouksessaan huhtikuun 1. päivänä 1952 ja hyväksyi toimikunnan ensimmäiselle tilalle asettaman ehdotuksen, nykyisen kunnanvaakunan Toholammin kunnan vaakunaksi. Vaakunaselitys kuuluu: Hopeakentässä alainen, musta, yläpuoleltaan oksakoroinen polviorsi, kustakin sakarasta nousee punainen tulenlieska. Sisäasiainministeriö vahvisti kunnanvaakunan edellä mainitulla vaakunaselityksellä toukokuun 28. päivänä 1952.